Tämän melko pitkään jatkuneen koronataistelun keskellä on hyvä keksiä joskus jotain piristystä. Viimeistelin tulevia vauhtivuosieni muistelmia. Olin tehnyt niitä jo 8 vuotta enemmän tai vähemmän sivuduunina aina silloin, kun olen ehtinyt.
Aloitin vuonna 2012 Sitruunalehdon kursseilla ns. treenikirjoittamisen, jonka on aikanaan tehnyt tunnetuksi amerikkalainen kirjailija Natalie Goldberg. Parissa vuodessa kirjoitin lähes päivittäin muistojani noilta vuosilta, jolloin kiersimme silloisia rock-festivaaleja ympäri Suomea liftaten. Mukana oli useinmiten yksi ja sama ystävä, joka on saanut kirjassa nimen Ninni. Kirja pohjautuu tosiasioihin, joita minulle itselleni on tapahtunut. Muutin kuitenkin esimerkiksi luokkatovereideni ja ystävieni nimet. Suurin syy on se, että kaikki eivät halua omia nimiään mainittavan asiayhteyksissä ja jos löytää itsensä kirjasta niin saattaa loukkaantua, koska henkilö ei välttämättä olekaan aivan näköinen.
Tässä kirjassa siis kuvataan ja muistellaan kirjan nimen mukaisesti vauhtivuosiani ja kerrotaan kasvutarinani nuoresta tytöstä naiseksi.
Kävin myös Oriveden kesäkursseilla ja kurssin kirjoittajaohjaaja Johannes Keltto toimi jonkun aikaa coachinani. Näytin tekelettäni Kallion kirjoittajakoulussa Marketta Rentolalle, jolta sain roppakaupalla ohjeita. Löysin myös kustannustoimittajan, Jenny Peräahon, jonka kanssa työstimme epäsovinnaisesti kirjoitettua kasvutarinaa julkaistavaan kuntoon. Sanotaan, että kirja on siinä vaiheessa nk.valmis, kun se alkaa jo oksettaa. Uskon, että jokaiseen kirjaan voisi vielä jälkikäteen tehdä muutoksia, mutta jossain vaiheessa on luovutettava, kävi miten kävi.
Kirjan nimeksi ehdotettiin Liftaritytöstä naiseksi. Nimiehdotus kuvasi kirjaani, mutta halusin jotain vauhdikkaampaa.
Tein Facebookiin kirjalle nimikilpailun ja lähetin myös kutsun muutamalle ystävälleni. Kilpailu kesti vain muutaman päivän, mutta tuotti yli 30 mielenkiintoista kirjan nimeä. Voittajaksi valitsin yksimielisesti kahden melko samanlaisen ehdotuksen ja yhdistelmän:
VILLIKON VAUHTIVUODET LIFTATEN.
Tein samalla kaksi voittajaa onnelliseksi, koska palkitsen heidät kirjapalkinnolla.
Lisäksi lupasin kahdelle seuraavalle hyvälle nimiehdokkaalle kirjani lahjaksi, hekin tulivat iloisiksi, näin ainakin toivon.
Tuli hyvä mieli kaikille osallistujille. Monet kiittelivät ja tuli myös pidettyä yhteyttä ihmisiin, joita tiedän ja tunnen, mutta joita tapaan harvoin. Nimittäin kaikkia ei ehdi eikä tällaisena aikana muutenkaan tule tavattua. Tämä kohtaaminen herätti ilon tunteen myös minussa. Lisäksi kirjan kansi on ylöjärveläisen taiteilija-ystävättäreni Kristiina Lähteenmäki-Heinin maalaus, nimeltä Kysymyksiä. Tuhannet kiitokset Kristiinalle!
Olen hänen taiteensa ihailija.
Jos sinä tekisit omat nuoruuden muistelmasi, minkä antaisit nimeksi?
Mieti mikä sinun elämässäsi on sellaista , mistä haluaisit kirjoittaa.
Minä selvitin näillä muisteloilla itselleni, miksi olin sellainen kuin olin ja toimin kuten toimin. Lisäksi ne muutamat vuodet poikkesivat kovin ns. normaalista elämästäni, että piti kertoa tuleville sukupolville ja ainakin lapsilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti